Huomioita kävelystä veden päällä

[Verse 1: Tommishock] Oon hengittänyt likaa, joka keuhkojani pilaa Oon hengittänyt ilmaasi antamatta tilaa Oon hengittänyt rakkautta, hengittänyt vihaa Ja välil en oo hengittänyt, anna ilmaa Ku ympärillä maailma imee happee itelleen Keuhkot on tyhjinä aina Täällä maailma hengittää sun tahtia Ku ylikansotuksen takia jo palkeet menee kahtia Astmaatikko, ku polttaa spliffei Ny kymmenii viikos, lääkäreille kiitos Taudit parantuneet, mul kasvaa vaarantunne Elän viimest päivää tääl ikusessa valveunes Tuuli puhaltaa, on suuni kuiva Nyt ihmiset valtameressä pakoon uivat Kaikki haluu oman palan ilmakehästä Kun uus sukupolvi keskelt ydintalvee heräs Mä koitan miettii vielä mitä voisin tehä Ku kauneus ympärillä on vaan saasteet ilmakehäs Eikä sateenkaaren päästä mitään löytynyt Ja mut piti hengissä vesihöyrytys Ja nyt hengitä mun kaa Täällä ilma on kuivempaa Ja nyt ulos puhalla mun luvalla Mun luvalla Ja nyt hengitä mun kaa Täällä ilma on kuivempaa Ja nyt ulos puhalla mun luvalla [Verse 2: Paperi T] Mä nousen kylpyammeest veden alta just ennen ku happi loppuu Ja hetken luulen, et siihen tukehdun Mut sit tajuun, ettei se tunne katoo minnekään Se on ollu tääl kokoajan, se on mussa itsessä Niinku syntymäs ois kuristanu napanuora Ja haamukipuna mulle se tunne ain takas tuodaan Et oma keho kuristaa mut hengiltä En tiedä selviinks mä, en pysty hengittää En pysty hengittää Ku silmis sumenee en näe enää ees kenkiäni Henkiinjäämisvaisto, henkiinjäämistaisto Elämää äänin haisto Mä yskin vettä, vesi muuttuu vereks Veri muuttuu viiniks, viini takas vedeks Harhakuvii ja ihmetekoja Mä tunsin olon Jeesukseks ku olin sekoomas Se koomas on hauskaa Et herätes olo on lähinnä alus taas Mä haluun alustaa Jokasen vesitipan mun ruumiista savustaa Mä nousen kylpyammeest veden alta just ennen ku happi loppuu [Verse 3: Pyhimys] En pyydä ketään pistään ilmaan niiden stenkkuja Henk.koht. olo kenkkuja Henki pihisee, hikiseen Citizen Meikä ja kurkus kumilenksuja Mikä on tää saundi tääl? Sukeltajan tauti pääl Typpitankin tyhjän pintaveteen haulit jäävät Rääpät pois, nousen takas satulaan Vesiskootteri liukuu pitkin lagunaa Kaikkial aquaa, Antarktis nakuna Matata Hakuna. Tyhmyys takaa onnen, nää Kaiken kajonneen, vedän rasaks mun tabulan. Vakuumi vakuuttaa, mielen Holmenkollen Työnnän vuoret Mariaanien hautaan Flatline, Shokki-Tommi auttaa Sukellan Pohjanmaan kautta Vaik pohja on kaukan. Pohjal on rauha Ohjannu kauan, virta nyt viettää Aivot ilman happee viel henkeään piettää Kuinka kauan voin kidukset itseltä kieltää? Ahti yksin tietää