Paranoid #13

Me voidaan vetää viel yks biisi. Tän nimi on Paranoid Mä jään seisomaan keskelle lavaa Joku vitun kännis omaa ääntänsä avaa Luuli kai et toive konserttii tuli Mun sanotuksii suli, mut nyt röökil vaa ravaa Me voitais käyttää vähän tiheempää haravaa Tai viel parempi käykö et kahestaan karataan? Ei siin taitais edes saranat narahtaa ku oltais jo toisaalla Esirippu valahtaa alas Mä oon pyhä mies menkää vittuun mun alttarilt Nimmari sun tissiin vaikken näytäkkää salkkarilt Hiekka hampaissa rouskuu Ei se vedenpinta ammeessa kusemalla noussu Oon seepra viivakoodilaitteessa Toistan tyhjät lupaukset taas tammikuun taitteessa Kaappijuopolla on hyvin pullot uunissa Tehny vitusti duunii ettei tarvis käydä duunissa Mut on moodis et oon kadottanu tatsini Snortannu satsini, missannu matsini Hei, mis on se maksimi? Miten ois kesälevy biiteissä Aksimi? Näät sä mun katseeni? Ei paljon kurotella taivaita En osaa arvostaa ketää muita ku sairaita Selittäkää nyt noille lapsille jokaiselle Miks pelle, näyttää tänään näin kiukkuselle En osaa vaan olla Ketju mun ympärillä nolla nolla nolla Mitä valtavampi luku pankilla Sitä hankalampi vankila En osaa vaan olla Ketju mun ympärillä nolla nolla nolla Mitä enemmän reseptissä lääkkeitä Sitä vähemmän vastaväitteitä Ei voi itellee ku nauraa Mä oon tässä, mut en tuu olee kauaa Eikä kukaa mua tänne kaipaa ku vanhus (taakka) Tuu vaihtaa mun vaippaa Ja laita eteen mitä vaan Jos se tuskaa helpottaa nii kyselemättä nappaan Hajuton, mauton, väritön, alle auton meen Jaksa en ees itteeni tappaa Ei oo omatuntoo Ei mitää peruskuntoo sisältä reikiä puhkoo runkoo Rautalanka kädes katon pupilliin urpoo Mut ei se vittu tajuu, ennenku turpaan murjoo Numeroks syntyny, kultaan kyltyny Pehmopylly nyt hurjaks vähän yltyny Ällötän itteenikin, ällötät mua, ällötän sua, kärsitään toisiamme pikemminkin En osaa vaan olla Ketju mun ympärillä nolla nolla nolla Mitä valtavampi luku pankilla Sitä hankalampi vankila En osaa vaan olla Ketju mun ympärillä nolla nolla nolla Mitä enemmän reseptissä lääkkeitä Sitä vähemmän vastaväitteitä Silmät selällään, en osaa levähtää Räppään jotain vitun peräkylän venäjää Niskat nyrjähtää, aivot revähtää Tää on painajainen ja pian me herätään Jotain terävää, puren kieltä Viillän rintaa, veri virtaa pintaan – elämää Lasi helähtää, hetken enää pelätään Hetken vielä hengitän, ulos ja sisään