Paranoid #1

Silmät selällään, en osaa levähtää Räppään jotain vitun peräkylän venäjää Niskat nyrjähtää, aivot revähtää Tää on painajainen ja pian me herätään Jotain terävää, puren kieltä, viillän rintaa Veri virtaa pintaan, elämää Lasi helähtää, hetken enää pelätään Hetken vielä hengitän, ulos, sisään Mitä jos sun ovest astuist joku vitun hullu Ja se löis sua naamaan Ja sun vaimoos naamaan Ja sun vitun koiraa naamaan? Etkä ehtis tehä vittuukaan Siks on ovisilmä, siks sun asunnos on ikkunat Mitä vittuu sä voit tehä jos joku natsi kaapaa vallan? Kaikil on toiset ajatukset niiden ajatusten alla Kaikil on naamari Vitun Versace, Gucci-kusipussi, meikkipaska, raskasmetalli, kevytlevitenaamari "Halaa mua mä oon hellä" -haalari Oon sellanen "sienipilvi sinne horisonttiin koristeeks" -tyyppinen taivaanrannanmaalari Mut seki on vaan naamari Pitkään pyristelly sun pienistä pinseteistä Tiedät kaiken minusta, mä tiedän kaiken pillereistä Sä pidät virkkeistä, mä pidän virheistä Ja oot muodostanu kuvan näist pienistä inserteistä Oon aikuselle miehelle ku äidin helma Sun paras kaveri on levykokoelma Lohdutin räpillä, välitin läpällä Nää elämäntapaoppaat lähes häviää käsistä mun Eli elän käytännössä työllä sun Näätkö alla hunnun, täällä liskokunkun Sun luottokorttia höyläävän runkun Sun naistas höylää... no kyl sä tiedät milt mä tunnun Kaikil on naamari, toisil rujompi, toisilla soma Kaikil on naamari, niinku perseenreikä, jokasella oma Mitä vittuu sä voit tehä ku joku on sua aina parempi Paitsi puukottaa hänet Ja kun joku korvaa hänet Niin puukottaa myös hänet Kunnes itse korvaat hänet Ja joku uusi minä puukottaa minut Ja poistaa nää vitun kivut Ei se mitä tapahtuu oo niin kuumottavaa, koska sitä on vaan yks Mut kaikki mitä mahollisesti tapahtuu, se on ääretön joukko ja se pelottaa Se, et tulee joskus yllättäen petetyks, jätetyks, tapetuks, hylätyks, raiskatuks, nolatuks, silvotuks, hirtetyks tai yllätetyks vaan olemasta oma itsensä Todellisuus, vittu se on hirveetä Kuvitelmat ei koskaan kohtaa olevaa Mut mitäs vittuu siitä, yritetään kovempaa Ja jotenki niit mielikuvii pitää soveltaa Ja omat aivot alkaa tuntumaan jo todelta Väkisinkin viittausten verkossa ahdistuu Ei must koskaan mitään idolia pahvist tuu Ja se tunne vaan levy levylt vahvistuu Roikun väkisin täs kiihtyväs tahdis Runopojat osaa esittää mukavaa Mä en oo semmonen Hittibiisin voi tehä ihan kuka vaan Mun musamaku on vaan teille epäkelponen Puhuin ummet ja lammet, se mitä kuulit (Pyhimys) mitä vittuu sä luulit? Kaikil on naamari Jos ne revitään pois, niin kaikki loppuu Kaikil on naamari Mut kaikkeen tottuu